Tervehdys
ystävät. Päätinpä sitten minäkin aloittaa tuon kaikkien harrastaman,
äärimmäisen kehittävän ja innovatiivisen ajanvietteen: blogin pitämisen. Itse
asiassa olen pohtinut moisen aloittamista jo pitkään, mutta ongelmiksi ovat
kerta toisensa jälkeen muodostuneet kaksi melkeinpä ylitsepääsemätöntä harmia,
nimittäin 1.) mitä kummaa minä blogiini kirjoittaisin, koska ei minulla ole
hienoja ruokaohjeita, kauniita käsitöitä, hauskoja lapsia tai muodikkaita vaatekokonaisuuksiakaan,
ja 2.) mistä ihmeestä minä pyöräytän nimen blogilleni, kun kaikki mieleeni
tulevat ehdotelmat tuntuvat olevan joko käytettyjä, liian tekotaiteellisia tai
vain yksinkertaisesti surkeita? Nyt olen kuitenkin onnistunut selättämään nämä
molemmat ongelmat ja voinen siis viimein julkistaa yleisölle tämän virallisen
internet-päiväkirjani.
Kuten
huomata saattaa, blogillani on jo nimi, joskin huono ja ainakin puoliksi
väkisin keksitty, mutta sisältöä sillä sen sijaan ei vielä ole. Tämän blogin
nimeä ”Kertomuksia kaksoisveen kulmasta” voin valottaa sen verran, että siinä
yhdistyy kaksi minulle läheistä asiaa. Jos katsot tähtikirkkaana talviyönä
taivaan laelle, on mahdollista, että havaitset siellä kaksoisveen muotoisen
tähtikuvion, Kassiopeian. En itse erityisesti harrasta tähtitiedettä, mutta
mainittakoon, että avaruus kiehtoo minua ja lisäksi olen käyttänyt tähtiä ja
myös kyseistä tähtikuviota yhtenä teemana eräässä tekeillä olevassa
kertomuksessani. En tiedä, tulenko julkaisemaan kyseistä tarinaa täällä tai
tuleeko se ylipäänsä milloinkaan edes valmiiksi, mutta siitä huolimatta halusin
liittää kyseisen teeman blogini nimeen. Toisen merkityksen nimessä
käyttämälleni kaksoisveelle voi löytää siitä yksinkertaisesta seikasta, että
liikun yleisesti internetin ihmemaailmassa nimimerkillä viidakkoveitsi. Tämä
kahden veen yhdistymä on siis toinen minäni, virtuaalinen identiteettini ja
myös tähän blogiini hengentuotteita suoltava hahmo.
Entäpä
blogini tuleva sisältö sitten? Olen harrastanut erilaisten sepitteiden
kirjoittamista miltei siitä päivästä saakka, kun opin pitämään kynää kädessäni.
Harrastus on tosin ollut paikoin melko kausittaista, ja myöhemmässä vaiheessa
se kynä on vaihtunut tietokoneen näppäimistöön, mutta pöytälaatikoistani – niin
fyysisistä kuin virtuaalisistakin – löytyy jos jonkinlaista tekelettä, joita en
ole yleisölle koskaan julkistanut. Tämän blogin keskeisen sisällön ajattelin
siis keskittyvän kirjoittamiini teksteihin – novellehin, runoihin, ehkä
jatkokertomuksiin, milloin mihinkin. Ehkä työnnän sekaan joskus myös jonkun
ruokaohjeen pahasen tahi muun asiaan kuulumattoman kuonuuden, mutta pääosin
ajattelin kuitenkin pysytellä sanataiteen puolella.
Pitemmittä
puheitta, tervetuloa siis veeveen ”kertomuksien kulmaan”. Kannattaa käydä
uudelleenkin tsekkaamassa, sillä ehkä täällä vielä jonakin päivänä on joku
muukin teksti kuin vain tämä aloitus :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti